Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli hankkia vähävaraisille, etupäässä Helsingin kaupungista kotoisin oleville naisille ja lapsille lomanviettomahdollisuuksia joko kokonaan tai osaksi maksuttomasti.
Yhdistyksen jäseneksi pääsi jokainen Suomen kansalainen, joka hyväksyi yhdistyksen tarkoituksen ja suoritti jäsenmaksut, sekä jonka johtokunta hyväksyi.
Vuonna 1945 anottiin RAY:ltä rahallista avustusta ja Helsingin Kaupungin Tukholmalahjakomitealta elintarvikkeita. Myös Vallilan naiset antoivat rahalahjoituksia. Kesällä sosiaaliministeriö myönsi kesävirkistysmäärärahoista avustuksen yhdistykselle.
Samanaikaisesti Lomakodin Kannatusyhdistys tiedusteli maatalousministeriöltä tonttia lomakotia varten. Valtion virkatalon maalla Kiljavan pysäkin läheisyydessä Sääksjärven rannalla sijaitsi pienehkö tontti, joka soveltuisi erinomaisesti lomakotia varten. Elli Nurmisen allekirjoittama tonttianomus lähetettiin maatalousministeriöön 7. kesäkuuta 1945. Asia eteni nopeasti, ja naiset vuokrasivat tontin vielä kesäkuun aikana. Vuonna 1946 oltiin jo niin pitkällä, että nimitettiin rakennustoimikunta, puheenjohtajanaan Elli Nurminen.
Kotorannan avajaisjuhla järjestettiin 6.7.1947. Toveritar-lehdessä kuvattiin Kotorannan perustamista lausahduksella ”miekat on taottu auroiksi”. Se pitikin erinomaisesti paikkansa, kun sotilasparakit laitettiin palvelemaan vähävaraisten äitien kesälomaviettoa.
Vuonna 1949 kannatusyhdistys ryhtyi pohtimaan mahdollisuuksia tontin lunastamisesta omaksi. Asiasta keskusteltiin useissa kokouksissa. Toukokuussa 1949 johtokunta päätti panna vireille tontin oston ja 26.4.1959 Sihteeri Senja Lehtinen saattoi kirjata johtokunnan kokouspöytäkirjaan, että tontti on todellakin ostettu. Tontin osto antoi Lomakodin Kannatusyhdistykselle mahdollisuuden suunnitella aiempaa turvallisemmalta pohjalta lomakodin kehittämistä ja rakentamista.
Uuden päärakennuksen sijainti merkittiin 17.9.1959 ja työt käynnistyivät syksyn aikana. Peruskivi muurattiin jo 9.11.1959.
Uudessa päärakennuksessa sijaitsi kerho-, ruokailu- ja taloustilat, sekä talonmiehen asunto. Lisäksi rakennukseen sijoitettiin 12 kahden hengen vierashuonetta. Uuden rakennuksen valmistuttua yhdistys pystyi tarjoamaan majoituksen noin sadalle hengelle vuorokaudessa. Uudistettu Kotoranta avattiin lomailijoille 1.6.1960 ja virallisia avajaisjuhlia vietettiin 8.6.
Aluksi lomaa oli ollut se, ettei äitien tarvinnut tehdä mitään työtä, mutta 1970-luvulla se ei enää riittänyt ja ryhdyttiin lomailijoille tarjoamaan yhä enemmän virikkeitä ja kiinnitettiin huomio lomien sisältöön. Uutuutena äideille tarjottiin mm. hieronta- ja jalkojenhoitopalveluita sekä järjestettiin retkiä ja laulu- ja jumppatunteja. Johtokunta ideoi myös talvikauden ohjelmaa johon koulujen hiihtolomat tarjosivat markkinointimahdollisuuden. Kotorannassa ryhdyttiin järjestämään hiihtolomakursseja perheille, joilla oli kouluikäisiä lapsia.
Honkapirtin ja lisärakennuksen valmistuttua Kotorannan kävijämäärät kääntyivät nousuun. Vapailla eli maksuttomilla lomilla olevien lukumäärä kaksinkertaistui. Kotorannassa ryhdyttiin järjestämään erilaisia perhejuhlia, neuvotteluja, kokouksia ja pikkujouluja. Kävipä talossa myös penkinpainajaisia viettäviä abiturienttejakin.
Uudet asiakasryhmät täytyi ottaa huomioon talon varustuksessa. Esimerkiksi seminaarien järjestäjiä varten hankittiinkin tarpeellista välineistöä kuten piirtoheitin, diaprojektori ja kalusteita.
Kotoranta peruskorjattiin täysin 1984-1985. Kaikkiin huoneisiin tehtiin kylpyhuone, joissa oli WC ja suihku. Samoin uusittiin kaikki seinämateriaalit, huoneiden kalusteet ja tekstiilit sekä sisääntuloaula ja ruokasali. 1980-luvun loppuun mennessä uusittiin keittiötilat koneineen täydellisesti. Samoin uusittiin saunatilat ja rakennettiin kahden saunan väliin takkahuone. Uudistettua Kotorantaa juhlistettiin elokuussa 1985. Merkkipäivän viettoon osallistui myös sisäministeri Kaisa Raatikainen, joka oli kutsuttu juhlapuhujaksi. Raatikaisen mukaan oli tärkeää pitää mielessä, että vaikka suuri osa lomavietosta on ihmisten itse hoidettavissa, aina on niitä, joille loma ilman ulkopuolista tukea on mahdotonta